Kun oppilaista tuli yhdessä yössä kouluakäymättömiä – etäopetusta erityistilanteissa
Problematisk skolfrånvaro, Tiedotteet
Kun oppilaista tuli yhdessä yössä kouluakäymättömiä – etäopetusta erityistilanteissa
Johanna Sergejeff, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Koulujen siirryttyä nopealla aikataululla etäopetukseen pohditaan nyt monessa paikassa toimivia ratkaisuja. Erityistä huolta tuottavat oppilaat, joiden kiinnittyminen kouluun on ennestäänkin haurasta tai jotka tarvitsevat jatkuvaa aikuisen tukea tehtävien aloittamiseen ja niiden tekemiseen. Perheiden erilaiset mahdollisuudet auttaa oppilasta selviytymään itseohjautuvuutta ja hyviä toiminnanohjauksen taitoja vaativasta tilanteesta saattaa hankaloittaa oppimista entisestään. Myös koulut ja opettajat yksilöinä ovat uuden edessä, eikä laitteiden saatavuuteen ja digiosaamiseen vaadittavat taidot ole yhdenvertaiset. Myös tämä voi haastaa muutoinkin oppimisensa kanssa ponnistelevien oppilaiden etenemistä.
Tuuve ja Monni Online –hankkeissa kehitettiin v. 2016 – 2019 tuettua verkko-opetuksen polkua sellaisille yläkoulun oppilaille, jotka eivät syystä tai toisesta pystyneet osallistumaan oman lähikoulunsa opetukseen. Mallin kehittämistyö aikana tunnistettiin niitä tekijöitä, jotka edesauttoivat verkossa tapahtuvan opetuksen ja ohjauksen onnistumista ja sitä kautta oppilaan etenemistä opinnoissaan. Mukana olleet 230 oppilasta olivat pääasiassa tehostetun tai erityisen tuen oppilaita, joilla oli somaattisia ja/tai psyykkisiä haasteita. Osalla oppialista oli myös oppimisvaikeuksia. Hankkeiden aikana keskeisiksi oppimista tukeviksi tekijöiksi nousivat oppimisen ja opetuksen koordinointiin sekä strukturointiin liittyvät asiat, joista lyhyesti seuraavassa.
Yhteinen kokonaissuunnitelma
Etäopintojen alussa laadittiin yhteinen kokonaissuunnitelma oppilaan, huoltajien ja lähikoulun toimijoiden kanssa. Työskentelyn pohjana käytimme jaettua Googlen Docsia, johon kirjattiin aineittain ne sisällöt, jotka opinnoista vielä puuttuivat. Kyseinen dokumentti jaettiin oppilaan, huoltajien ja mukana olleiden opettajien kanssa. Näin kaikilla oli yhteinen kokonaiskäsitys siitä, mitä opintoja pitää tehdä, jotta kaikki on hoidettuina. Tätä suunnitelmaa päivitettiin viikoittain, jotta kaikilla osapuolilla säilyi yhteinen käsitys opintojen etenemisestä.
Tehostetun tai erityisen tuen oppilaiden osalta suunnitelma voi parhaimmillaan pohjautua hyvin tehtyyn pedagogiseen oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin. Hankkeen aikana nähtiin kuitenkin tarve laatia erillinen, helposti ilman tunnistetietoja jaettava etäopiskelusuunnitelma. Samalla kannattaa miettiä varsinkin yksilöllisesti etenevien oppilaiden kohdalla, edetäänkö kaikissa aineissa vai keskitytäänkö opintoihin muutama aine kerrallaan. Hankkeissa pääosa oppilaista teki 2 – 4 oppiainetta kerrallaan, jolloin hallinnan tunteen säilyttäminen oli helpompaa.
Yhteydenpidosta sopiminen
Yhteisessä aloitustapaamisessa sovittiin, miten oppilaan, perheen, lähikoulun ja hanketyöntekijöiden välinen yhteydenpito hoidetaan. Pikaviestinnän ja nopean tiedotuksen apuna käytettiin usein Whatsappia. Etäopetuksen ja –ohjauksen työkaluna käytettiin puolestaan Adobe Connectia, mutta Meet tms. sopii tarkoitukseen yhtä hyvin. Tärkeätä oli käydä yhdessä läpi kirjautuminen palveluihin sekä käytettävään oppimisympäristöön ja antaa niihin liittyvät ohjeet mukaan kotiin.
Alussa oli myös tärkeä pohtia yhdessä, mitä tehdään, jos oppilasta ei tavoiteta eivätkä opinnot etene. Useimmiten tällaisissa tilanteissa opiskeluhuollon toimijat aktivoituivat ja apuun pyydettiin mm. perhetyöntekijöitä lastensuojelun kautta. He auttoivat mm. päivän rytmittämisessä ja toiminnanohjaukseen liittyvissä haasteissa. Myös etätapaamisten Whatsapp –muistutukset olivat meillä jatkuvasti käytössä.
Etäopetus ja -ohjaus
Varsikin tuen tarpeessa olevien oppilaiden jättäminen ainoastaan annettujen tehtäväpakettien varaan toimii todella harvoin ja jättää myös vanhemmat erittäin suuren ja heille kuulumattoman vastuun äärelle. Koulun onkin tärkeää tarjota etäopetusta ja -ohjausta, jotta etäopiskelu voisi sujua! Etäopetus voi olla reaaliaikaisena kaksisuunaista, jolloin kaikilla on mahdollisuus kuvan ja puheen jakamiseen tai yksisuuntaista, jolloin vain opettajalla on mahdollisuus jakaa kuvaa ja ääntä. Kaksisuuntaisessa yhteydenpidossa joillekin oppilaille oman kuvan ja/tai äänen jakaminen saattaa tuntua vaikealta. Chatti voi toimia tällöin matalamman kynnyksen keinona osallistua opetukseen. Etäopetusta voi toteuttaa myös aikaisemmin valmisteltujen ohjevideoiden avulla, jolloin oppilailla on mahdollisuus seurata opetusta haluamaan aikana. Valmiitakin nauhoitteita löytyy verkostosta valmiina mm. Opetus.tv:stä.
Hankkeissamme tuettu verkko-opetus ja –opiskelu koostui:
1. Aineenopettajien ja erityisopettajien pitämistä ryhmämuotoisista oppitunneista. Tunnit nauhoitettiin, ja linkit tallennettiin oppimisympäristöön, jotta oppilas saattoi palata niihin tarvittaessa myöhemmin uudestaan.
2. Yksilöllisistä ohjaustapaamisista erityisopettajan kanssa, jossa tarvittaessa autettiin oppilasta hahmottamaan opintojen kokonaistilannetta sekä ohjattiin häntä tehtävissä eteenpäin. Ohjaustapaamisessa myös sovittiin aina, mitkä tehtävät oppilas tekee ennen seuraavaa tapaamista. Sovitut työt kirjattiin jaettuun dokumenttiin.
3. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukevista viikonavauksista, joiden tavoitteena oli vaihtaa ajatuksia ja tunnelmia sekä tiedottaa ajankohtaisista asioista.
4. Oppilaan itsenäisestä työskentelystä annettujen tehtävien kanssa.
Päivästruktuuri ja etälukujärjestys
Säännöllisen päivästruktuurin merkitys korostuu etänä opiskeltaessa, jotta päivät ja yöt eivät alkaisi sekoittua. Yhteinen etätapaaminen säännöllisesti aamuisin auttaa oppilaita säilyttämään opiskelurytmin tasaisempana ja virittää heidän päivän tehtäviin. Kuvallisen päivästruktuurin avulla voidaan aikatauluttaa työskentelyä, ruokailua ja lepoa sopiviksi palasiksi.
Hankkeissa opiskelleiden oppilaiden käytössä oli etälukujärjestys, joka oli jaettu kaikkien opettajien kesken. Näin jokainen opettaja saattoi merkitä lukujärjestykseen etäopetustuntinsa ja sen paikan (esim. Meet-linkki), missä tunti pidetään ja oppilas sai kokonaiskäsityksen viikon aikana etänä olevasta opetuksesta. Tässä hyödynsimme Googlen kalenteria, joka upotettiin osaksi oppilaiden käyttämää oppimisympäristöä.
Tehtävät samassa paikassa
Päivittäisten tehtävien suorittamisen tukena oli tärkeintä se, että tehtävät toimitetiin oppilaalle yhtenäisellä systeemillä. Hankkeessa tässä oli apuna käyttämämme oppimisympäristö sekä jaettu dokumentti. Huomasimme, että oppilaiden on usein vaikea hahmottaa kokonaistilannetta, mikäli osa työstä tulee esim. Classroomin, osa Wilman ja osa tekstiviestien yms. kautta. Apuna voi käyttää mm. jaettua Googlen Sheetsiä, johon kaikki opettajat merkitsevät oppilaalle tulevat tehtävät esim. päiväksi tai viikoksi samaan paikkaan. Samalla realisoituu oppilaan kokonaistehtäväkuorma. Mikäli useampi oppilas työskentelee samassa tahdissa, voi dokumentin kopioida heille henkilökohtaiseen käyttöön.
Tämän ohella käytimme joidenkin oppilaiden kanssa apuna myös sähköisiä tehtävälistoja (vrt. urakkatyöskentely), joissa on selkeästi ne opinnot ja tehtävät, mitkä pitäisi tehdä tietyssä ajassa. Tehtävän tehtyään oppilas merkitsi tehdyn työn yliviivaamalla tehtävän tai laittamalla rastin ruutuun. Esimerkiksi Trello tarjoaisi tähän hyvän sähköisen mahdollisuuden, mutta hankkeissa opiskelleille taas uusi sähköinen ympäristö olisi ollut liikaa.
Yhteinen oppimisympäristö auttaa oppilasta ja opettajaa
Ne koulut, joissa on ollut jo aikaisemmin käytössä yhtenäinen oppimisalusta, ovat tällä hetkellä muita paremmassa tilanteessa. Me käytimme hankkeissamme Otavian Muikku-oppimisympäristöä, jossa yläkoulun oppimäärät on kurssitettu ja muokattu etäopetukseen soveltuviksi. Samaan ympäristöön integroimme oppilaiden etälukujärjestyksen. Kurssin suorittaminen ja sen arviointi perustuivat arvioitavien- ja harjoitustehtävien suorittamiseen sekä oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen. Oppimisympäristö mahdollisti opintojen seuraamisen reaaliaikaisesti eli opettaja saattoi nähdä, milloin ja mitä tehtäviä oppilas suoritti ja pystyi puuttumaan nopeastikin, mikäli opinnot eivät edenneet toivotulla tavalla.
Tehtävien tekemisessä tukeminen
Kun oppilas opiskelee kotona, korostuu perheeltä saatava tuki ja ohjaus. Siksi huoltajien saaminen mukaan toimintaan niin, että heilläkin on mahdollisuus seurata tehtävänantoja, lukujärjestystä sekä opintojen etenemistä on keskeistä.
Osalle oppilaista tehtävien kanssa alkuun pääseminen vaatii erityistä ponnistusta. Tällä hetkellä tehtävien tekemisen tukemisessa mm. Valterissa käytetään avustajia tai ohjaajia. He ovat joko livenä tai etänä työskentelemässä yksittäisten oppilaiden kanssa sovittuina aikoina. Etänä toimittaessa ohjaaja on linjoilla, ohjeistaa työskentelyä alkuun ja on valmiina auttamaan tarvittaessa. Linja pidetään auki ja huolehditaan, että oppilas saa sovitut tehtävät tehtyä. Valmis tuotos tarkistetaan yhdessä. Tämän jälkeen sovitaan seuraava tapaaminen (tarvittaessa jo seuraavalle päivälle) sekä ne opinnot, jotka pitäisi olla hoidettuna ennen tapaamista. Hankkeen aikana joillakin oppilaillamme oli lähitukea perhetyön kautta ja me hankkeen etäopettajat toimimme em. kuvatulla tavalla tarjoten etäohjausta sitä tarvitseville.
Arvioinnin tehtäväperustaisuus ja monipuoliset näytön mahdollisuudet
Käytössämme olleen oppimisympäristön kurssien arviointi perustui annettujen tehtävien tekemiseen sekä oppimispäiväkirjan pitämiseen. Sekä harjoitus- että arvioitavat tehtävät täytyi tehdä, mutta vain arvioitavien tehtävien suoritukset vaikuttivat arvosanaan. Oppimispäiväkirjan kirjottaminen oli monille oppilaille haasteellista, mutta sitä harjoiteltiin yhdessä kurssien edetessä. Se, ettei kursseilla ollut kokeita vaan arviointi oli tehtäväperustaista, sai oppilaat panostamaan tehtävien tekemiseen. Uskoisin, että sama logiikka toimisi nyt, kun oppilaita yritetään motivoida tekemään tehtäviä itsenäisesti. Vaihtoehtoiset tavat antaa näyttöä osaamisestaan videoiden, äänitteiden ja portfolioiden kautta tuovat myös vaihtelua etäpäivän toimintaan.
Verkko-opetushankkeissa opimme, että selkeä, yhtenäinen tehtävänanto, päivittäiset etäopetustunnit, tehtäväkuorman pilkkominen pienemmiksi palasiksi ja työn alkuun auttaminen helpottaa useimpia oppilaita tehtävien työstämisessä myös etäohjauksella. Struktuurin luominen tässä strukturoimattomassa tilanteessa on kaikkein keskisintä ja siinä koulu pystyy kantamaan edelleen vastuunsa yhteistyössä huoltajien kanssa.
Tuuve-hankkeen loppuraportin löydät osoitteesta:
https://www.valteri.fi/wp-content/uploads/2017/04/Tuuve_loppuraportti.pdf