Lasten ja nuorten mielenterveyden joustavasti tehostuva tuki lähtee lähiyhteisöistä – kouluista ja varhaiskasvatuksesta

Käyttäytymisellään reagoivat lapset ja nuoret

Suuri osa lapsista ja nuorista viettää arkisin valtaosan hereilläoloajastaan koulussa tai varhaiskasvatuksessa. Lapsille ja nuorille koulu tai varhaiskasvatusryhmä on paljon muutakin kuin opinahjo. Se on paikka, joka tarjoaa areenan tavata ystäviä, rakentaa ihmissuhteita – ja parhaimmillaan kehittyä yksilönä yhdessä muiden joukossa.

Toimiva ryhmädynamiikka, turvalliset rutiinit ja lämpimät ihmissuhteet rakentavat ja tukevat mielenterveyttä. Koulussa mielenterveyttä voidaan tukea yksilön omia voimavaroja vahvistamalla ja sosiaalisia taitoja harjoittelemalla tutussa ja turvallisessa ympäristössä (THL, 2006). Lainsäädännössä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti koululla on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tätä tukee myös oppilashuoltolaki (1287/2013). Vastaavasti varhaiskasvatusta ohjaavat varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.

Lasten ja nuorten mielenterveyttä tuetaan parhaiten heidän kasvuympäristöissään. Viimeisten vuosien aikana on kantautunut yhä enemmän viestiä siitä, että erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä on tasaisesti kasvanut. Erityisesti lasten käytös- ja tarkkaavaisuushaasteet sekä nuorten ahdistuneisuus ja masennus ovat kuormittaneet erikoissairaanhoitoa. Lapsia ja nuoria ohjautuu erikoissairaanhoitoon osittain sen vuoksi, että perustason mielenterveyspalvelut ovat puutteellisia tai niitä ei ole tarjolla.

Koronapandemian aiheuttama hoitovelka ja esimerkiksi kouluterveydenhuollon palveluiden supistaminen ovat pahentaneet tilannetta. On myös käynyt selväksi, että lasten ja nuorten mielenterveyden tuen ketju ei toimi optimaalisesti. Koulu ja varhaiskasvatus eivät yksin voi asiaa ratkaista. Avain joustavaan ja tarpeiden mukaiseen tukeen löytyy kuitenkin lähiyhteisöistä, koulut ja varhaiskasvatus mukaan lukien.

Itla ja VIP-teemaryhmä kehittävät joustavasti tehostuvan tuen ketjua

Itla on toteuttanut Vaativan erityisen tuen verkostolle Käyttäytymisellään reagoivat lapset ja nuoret -teemaryhmän työtä syksystä 2021. Teemaryhmän työskentely jatkuu vuoden 2022 loppuun.

Teemaryhmällä on kolme tavoitetta:

  1. Jäsentää ilmiö käyttäytymisellään reagoivat lapset ja nuoret varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa
  2. Tunnistaa vaikuttavia toimia, joilla reagointiin voidaan vastata lasten ja nuorten lähiympäristöstä käsin
  3. Vauhdittaa ja tukea tutkimustiedon leviämistä, mikä vahvistaa käyttäytymiseen liittyvää tukea perustasolla.

VIP-teemaryhmässä päätettiin jo varhain käyttää käsitettä “käyttäytymisellään reagoivat lapset ja nuoret”. Tällä alleviivataan sitä, että ympäristö vaikuttaa käyttäytymiseen ja näin myös muutoksen on lähdettävä ympäristön tavasta toimia. Teemaryhmässä pyrkimyksenä on erityisesti ollut lähestyä käyttäytymiseen liittyviä haasteita moniäänisesti. Tutkimuksen ja kentän välistä dialogia on vauhditettu Suomalaisen Tiedeakatemian ilmiöprosessi-työskentelyllä.

Prosessin aikana on järjestetty yhteisseminaari norjalaisen NUBU:n (Nasjonalt utviklingssenter for barn og unge) kanssa. Seminaarissa kuultiin, miten Norjassa on yli 10 vuoden ajan systemaattisesti otettu käyttöön positiivisen käyttäytymisen tukemisen mallia (Positive Behaviour Support, PBS). Mallia on tuotu yhdessä muiden näyttöön perustuvien menetelmien kanssa osaksi joustavasti tehostuvan tuen ketjun (multi-tiered systems of support, MTSS) kolmiportaista tukea.

Keskeistä joustavasti tehostuvan tuen ketjussa on se, että siinä yhdistetään sosiaalisiin taitoihin ja akateemisiin taitoihin liittyviä tavoitteita toisiinsa. MTSS konkretisoi ydinelementit, joilla näyttöön perustuvat menetelmät saadaan palvelemaan niitä tavoitteita, jotka tukisivat sosiaalisten taitojen integroinnin osaksi suomalaisen opetussuunnitelman tavoitteita entistä tehokkaammin.

Itlan ja VIP-teemaryhmän yhteistyön aikana on järjestetty kaksi ilmiöpöytäkeskustelua yllä mainituista aiheista. Tuotoksina syntyy koulun ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattu opas sekä tieteellinen artikkeli joustavasti tehostuvan tuen ketjun ydinelementeistä.

Syksyllä järjestetään myös kaksi Käyttäytymisellään reagoivat lapset -webinaaria:

Kasvun tuki tarjoaa näyttöön perustuvia menetelmiä ja tukea käyttöönottoon

Itla on vuodesta 2014 systemaattisesti luonut Kasvun tuki -työkokonaisuutta, jossa vanhempien ja ammattikasvattajien tueksi arvioidaan menetelmiä sekä vahvistetaan niiden käyttöönotto ja seurantaa.

Kasvun tuki -tietolähteessä oli vuoden 2021 lopussa 31 arvioitua menetelmää, joista muun muassa TCM-menetelmä tarjoaa tukea varhaiskasvatuksen ja koulun kontekstissa ilmeneviin käyttäytymisen haasteisiin.

TCM-ryhmänhallintamenetelmän tavoitteena on tukea oppilaan sosioemotionaalista kehitystä, parantaa opettajan ja oppilaan vuorovaikutusta sekä vahvistaa koulun ja kodin yhteistyötä (Kasvun tuki 1/2022). Itla on osana Turun Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toimintaa rahoittanut TCM-työtä vuodesta 2020.

 

Teksti: Petra Kouvonen, Kehitysjohtaja, Itla. Kouvonen on Käyttäytymisellään reagoivat lapset ja nuoret -teemaryhmän puheenjohtaja.

Teksti on julkaistu myös Itlan verkkosivuilla.