Norjan PALS ja Suomen ProKoulu rakentuvat samalle teoriapohjalle toivotun käytöksen ohjaamisessa

VIP-teemaryhmä Käyttäytymisellään reagoivat lapset ja nuoret järjesti yhdessä norjalaisen NUBU-keskuksen kanssa 10.12.2021 seminaarin. Tavoitteena oli tiedon vaihto tutkimuksista ja käytännöistä, joilla tuetaan positiivista käyttäytymistä kouluissa.

Suomessa ProKouluna tunnettu toimintamalli on sama, jota sovelletaan Norjassa lyhenteellä PALS ja joka kansainvälisesti tunnetaan nimellä School Wide Positive Behavior Interventions and Support eli SWPBIS.

ProKoulu-mallissa keskeistä on toivotun käyttäytymisen selkeä määrittely ja opetus sekä hyvän, ensisijaisesti onnistumisiin keskittyvän palautteen välitön, käyttäytymiseen kohdentuva, säännöllinen ja reilu käyttö.

Tutustuimme norjalaiseen PALSiin ja sen järjestämiseen. Sisällöllisesti Norjan ja Suomen mallit ovat hyvin samanlaisia. Molemmat on toteutettu yhteistyössä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa, erityisesti University of Oregonin.

Norjassa toteutus alkoi kymmenisen vuotta ennen Suomea. Yhteistyö norjalaisten kanssa oli toteutuksen alkuvaiheessa Suomessa suhteellisen tiivistä, ja Norjasta saatu tuki vahvisti toteutusta meillä merkittävästi.

Norjan mallia organisoi NUBU

Suurin ero Norjan ja Suomen toteutustapojen välillä löytyy siitä, kuinka vahvasti toimintamallia rahoitetaan ja miten voimakkaasti sen levittäminen ja tuki ovat institutionalisoituneet.

Norjassa toimintaa organisoi The Norwegian Center for Child Behavioral Development (Nasjonalt utviklingssenter for barn og unge) eli NUBU.

Sen tavoite on vahvistaa tietoja ja taitoja lasten ja nuorten käyttäytymisen ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon.

NUBU tutkii, kehittää ja implementoi näyttöön perustuvia lapsille, perheille ja kouluille tarkoitettuja interventioita. Sillä on kansallinen vastuu tukea palveluita, joita lapsille ja nuorille tarjotaan.

NUBUn rahoitus tulee kolmelta eri ministeriöltä. Sen koordinointi tapahtuu Lapsi- ja perheasioiden ministeriön alaisuudessa.

PALS on yksi interventioista, joiden tukemista NUBU edistää. PALSin implementointi alkoi pilottitutkimuksella 2002 ja kansallinen levittäminen 2005.

Tällä hetkellä PALS-toimintamallia toteuttaa Norjassa noin 220 koulua.

Kymmenen vuotta ProKoulua

ProKoulun implementointi alkoi Itä-Suomen yliopiston ja kuntien, joista keskeisimpänä Varkaus, välisenä yhteistyönä kymmenisen vuotta sitten.

Työ alkoi pilotilla, jossa yliopiston ja kuntien toimijat yhteistyössä kehittivät toimintamallia.

Kehitystyö jatkui OKM:n rahoittamassa, Itä-Suomen yliopiston vetämässä tutkimushankkeessa vuosina 2013–2016. Yhteistyökumppaneina toimivat Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti (NMI).

Tutkimushankeen jälkeen ProKoulu-toimintamallin levitys on tapahtunut NMI:n kautta. Levittämistyö rahoitetaan kuntien ja NMI:n välisillä sopimuksilla. Niissä kunnat saavat levittämiseen tarvittavan koulutuksen, tuen ja ohjauksen NMI:lta.

Levittämistyö tapahtuu siis ilman keskitettyä rahoitusta. Toiminta on myös selvästi pienimuotoisempaa kuin Norjassa.

Sisällöllisesti PALS ja ProKoulu ovat vahvasti yhtenevät. Keskeiset erot löytyvät levittämistyön laajuudesta, rahoituksesta ja organisoinnista.

Vesa Närhi on psykologian tohtori. Hänellä on tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ongelmien dosentuuri Jyväskylän yliopistossa. Vesa työskentelee yliopistotutkijana JY:n kasvatustieteen laitoksella.