Opettajankoulutus ja koulutuksen järjestäminen Suomessa ja Norjassa

Norjan PALS-seminaarissa syksyllä 2021 perehdyimme siihen, miten norjalainen opettajankoulutus vertautuu suomalaiseen vastaavaan.

Luokanopettajat, aineenopettajat ja erityisopettajat koulutetaan Suomessa erillisissä koulutusohjelmissa. Yliopistojen kasvatustieteelliset tiedekunnat ovat vastuussa aineenopettajien pedagogisista opinnoista.

Norjassa opettajat koulutetaan opettajankoulutukseen erikoistuneissa yliopistoissa, jotka ovat eri instituutioita kuin kasvatustieteellisiä aineita tarjoavat yliopistot.

Suomessa luokanopettaja voi suuntautua erityispedagogiikkaan

Suomessa merkittävä osa aineenopettajaksi tähtäävistä opiskelijoista valitaan suoravalinnassa opintoihin hakeutuessa. Aineenopettajaksi suuntaudutaan aineen opintojen alkuvaiheessa, jolloin opettajankoulutuksen elementit rakentuvat oman aineen kandidaatti- ja maisteriopintojen sisään.

Erityisopettajia koulutetaan kahden järjestelmän kautta. Ensimmäinen on suoraan pätevyyden antava kandidaatti- ja maisteriohjelma. Toinen on 60 opintopisteen jatkokoulutus kentällä jo toimineille opettajille.

Luokanopettajat koulutetaan omassa koulutusohjelmassaan ja he voivat valita erityispedagogiikan sivuaineeksi ja osa opiskelijoista voi suorittaa myös erityisopettajan pätevyyden antavat opinnot osana tutkintoaan.

Norjassa kaikki opettajat koulutetaan aineenopettajiksi

Norjassa opettajankoulutuksen koulutusohjelmia on kahdenlaisia: 1–7 ja 5–10 luokkien opettajille. Alempien luokkien opettajille pakollisia aineita ovat matematiikka ja norjan kieli, jotka sijoittuvat opintojen alkuun. Opintojen lopussa erikoistutaan yhteen aineeseen.

5–10-luokkien opettajat valitsevat aineopinnot kiinnostuksensa mukaan. Koulutuksen alkuvuodet sisältävät pakolliset opinnot, ja lopussa erikoistutaan opetettavaan aineeseen. Yhteistä kaikille on 60 opintopisteen paketti ”pedagogy and pupil related skills”.

Kaikki opettajat koulutetaan Norjassa aineenopettajiksi. Toisin kuin Suomessa, lasten ja nuorten kanssa suoraan ryhmässä työskenteleviä erityisopettajia ei kouluteta. Erityispedagogiikkaa tarjotaan siis yhtenä aineena opettajankoulutusten sisällä, mutta se ei tuota erityisopettajan kelpoisuutta.

Erityisopettajiksi kutsuttuja ammattilaisia koulutetaan joidenkin sellaisten yliopistojen kasvatustieteellisissä tiedekunnissa, jotka eivät varsinaisesti suuntaudu opettajankoulutukseen. Koulutukset ovat erityispedagogiikan yliopistollisia pääaineopintoja.

Koulutuksen käyneet asiantuntijat voivat erikoistua erityispedagogiikan eri osa-alueisiin. He ovat voineet työskennellä myös erityiskouluissa tai -luokissa, joista kuitenkin on pyritty viime aikoina pääsemään eroon.

Erityispedagogit tukipalveluiden konsultteina

Edellä mainitun lisäksi erityispedagogiikan osaajia koulutetaan Norjassa koulun tukipalveluiden ammattilaisiksi, jotka toimivat usein myös PALS-koulujen ohjaajina. Työ on enemmän konsultatiivista kuin suoraa opettamista.

Näin koulutetut erityisopettajat työskentelevät asiantuntija- tai konsulttiroolissa koulun tukipalveluissa. Asiantuntijaresurssin käytössä on jonkin verran koulu- ja kuntakohtaista vaihtelua.

Suomessakin erityisopettajakoulutuksen saaneet henkilöt voivat toimia konsultatiivisessa roolissa ainakin osan työajasta. Käytännössä heidät on palkattu kouluihin opettajiksi.

Kaiken kaikkiaan käyttäytymisen tuen näkökulmasta norjalainen järjestelmä mahdollistaa erityispedagogisen koulutuksen saaneen ammattilaisen ajankäytön käyttäytymiseen suuntautuviin tukipalveluihin Suomen mallia helpommin. Suomessa tämä vaatii erityisiä työjärjestelyjä ja työnjohdollisia linjauksia.

Teksti: Hannu Savolainen on erityispedagogiikan professori Itä-Suomen yliopistosta ja kehittänyt tutkimusryhmänsä kanssa ProKoulua, jossa rakennetaan moniportaista tukea käyttäytymisen ongelmiin vastaamiseksi suomalaisissa kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.