Pyöreän pöydän keskustelussa painotettiin opettajien tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä

Käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten tuen teemaryhmän tutkijoiden keskustelutilaisuudessa fokusoitiin vaikuttavan tuen elementteihin ja opettajien sekä varhaiskasvattajien jaksamiseen työssään.

Vaativan erityisen tuen verkoston ja Itlan yhteisen teemaryhmän ensimmäinen pyöreän pöydän keskustelu järjestettiin 2. helmikuuta. Tutkijoiden joukolla käydyn keskustelun tavoite oli kartoittaa tutkimus- ja tietoaukkoja sekä mahdollisia myyttejä, jotka liittyvät käyttäytymisellään reagoivien lasten tukeen, sekä olemassa olevan tiedon pohjalta lisätä ymmärrystä joustavasti tehostuvan tuen ketjuista käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten tueksi.

Keskustelu perustui Sofin (Science Advice Initiative of Finland) Ilmiökartta-menetelmään, joka tähtää luotettavien tietosynteesien tuottamiseen monimutkaisista aiheista. Lähitapaamiseksi suunniteltu tilaisuus jouduttiin alkuvuoden rajoitusten valossa siirtämään Teamsiin, mutta konsepti toimi yllättävän hyvin myös etäläsnäolona.

Paikalla oli kymmenkunta eri alojen tutkijaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista ympäri Suomea. Keskustelua ohjasivat Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen ja professori Hannu Savolainen Itä-Suomen yliopistosta.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ja ryhmänhallinta keskiöön

Vilkkaan keskustelun kuumimmaksi aiheeksi nousi kouluhenkilökunnan tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä ryhmänhallinnan merkitys, jota ei huomioida tällä hetkellä riittävästi sen enempää opettajankoulutuksen kuin käytännön tasolla.

Osallistujat painottivat käytetyn kielen vaikutuksia. Puhutaanko ongelmanuorista tai käytöshäiriöisistä lapsista vai nuorista, jotka reagoivat käytöksellään erilaisiin vaikeisiin olosuhteisiin? Korjattava ongelma ei liity yksinomaan lapseen: huomio on tuotava ympäristön ja rakenteiden tasolle.

Aikuisen kasvattajan tarve saada systemaattista tukea vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen kehittämiseen osana ammatillista tehtäväänsä liittyy moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen ja yksin pärjäämisen kulttuurin karsimiseen. Johtajuuden merkitystä hyvinvointia edistävänä koulun ja varhaiskasvatuksen toimintakulttuurien ohjaajana ei tule väheksyä.

Esiin nousi tarve tehostaa tutkitusti tehokkaiden menetelmien ja viitekehysten käyttöönottoa. Näihin liittyvien implementaatioiden suuri vaihtelu käytännön tasolla tuotiin keskustelussa esille erityisenä huolenaiheena. Lisäksi puhuttivat resurssi- ja rahoituskysymykset. Interventiohankkeiden rahoitus on usein lyhytaikaista, kansalliset tukirakenteet menetelmätuelle puuttuvat, eikä kyllin selkeää tutkimusta erilaisten toimenpiteiden resurssitehokkuudesta ole.

Tutkimuskysymys tarkentui ryhmänhallintataitoihin ja näiden yhteyteen opettajien ja varhaiskasvattajien jaksamiseen

Kaikkiaan keskustelussa haluttiin siirtää painopiste spesifeistä menetelmistä näiden taustalla toimiviin vaikuttaviin elementteihin ja teoreettisiin viitekehyksiin. Kasvatustyön parissa työskentelevät toimijat hyötyisivät selkeämmistä kuvauksista esimerkiksi siitä, mitkä mekanismit tutkimuksen valossa edistävät ryhmädynamiikkaa, tukevat käytänteitä ja mahdollisesti vähentävät käytökseen liittyvää oireilua.

Keskustelun tuloksena seuraavan työvaiheen tutkimuskysymys rajautui tiukemmin koskemaan opettajien, varhaiskasvattajien ja muun henkilökunnan jaksamisen tukea.

”Opettaja joutuu kannattelemaan aika montaa pientä mieltä kerralla omassa mielessään. Kun opettaja rakentaa suhdetta lapsiin, kuka pitää huolta hänen jaksamisestaan?”

– Miika Vuori, erikoistutkija (Turun yliopisto, lastenpsykiatrian tutkimuskeskus)

Teemaryhmä jatkaa tutkimuskirjallisuuden kartoitusta ja läpikäyntiä keskustelussa nousseiden teemojen pohjalta. Kevään aikana järjestetään suppeampi pyöreän pöydän keskustelu lasten ja nuorten parissa työskenteleville asiantuntijoille ja edetään tietosynteesien tuottamiseen.

VIP-teemaryhmän asiantuntijat kehittävät monialaisesti tutkimukseen perustuvia keinoja edistää lasten ja nuorten tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja. Työssä etsitään tapoja vaikuttaa käytösongelmille altistaviin tekijöihin lasten ja nuorten kasvuympäristössä.

Teksti: Petra Kouvonen ja Ninnu Koskenalho
Teksti on julkaistu myös Itlan verkkosivuilla.