Rehtorin näkökulma: käyttäytymisen ohjaaminen ProKoulu-viitekehyksessä, osa 2
Käyttäytymisellään reagoivat lapset ja nuoret
Teksti: Ville Laivamaa
Edellisessä kirjoituksessani pohdin työrauhaa yksittäisen opettajan näkökulmasta ja opettajapersoonan vaikutusta työrauhaan. Tässä blogissa teemana on koulurauha työyhteisön tasolta tarkasteltuna. Koulussa voi olla yhtä monta toimintatapaa ja toimintakulttuuria kuin siellä on aikuisia.
Työrauhaongelmat ratkaistaan kouluyhteisön tasolla
Jokainen voi toimia ja reagoida oppilaiden toivottuun ja ei-toivottuun käyttäytymiseen eri tavoin. Työrauha luokan ja koulun tasolla ei voi olla kiinnittynyt pelkästään yhden opettajan persoonaan ja hänen tapoihinsa pitää yllä työrauhaa.
Säteilevän karismansa vuoksi työrauhan ylläpidossa onnistunut opettaja saattaa lytätä kollegan, jolla on vaikeuksia ryhmänsä kanssa. Tällainen työssään “onnistunut” opettaja ei koe välttämättä tarvetta yhteiseen keskusteluun. Työrauhaongelmat eivät ole hänen ongelmiaan. Hänellä voi olla omat rautaiset keinonsa työrauhan ylläpitämiseen, mutta eivätkö juuri hänen oppilaansa “riehuneet” sijaisen tunnilla?
Rehtorin rooli koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämisessä
Koulun tulisi olla yhteisö, jossa kaikki tukevat toisiaan. Yhteisöllinen, ennaltaehkäisevä ja kannustava toimintakulttuuri tukee myös niitä opettajia ja koulun aikuisia, joilla on toistuvasti vaikeuksia työrauhan ylläpitämisessä.
Koulussa olisi käytävä keskustelua yhtenäisistä kasvatustavoitteista ja toteutettava niitä käytännön tasolla. Tietävätkö oppilaat mitä heiltä odotetaan? Onko koulussa yhteiset pelisäännöt? Miten odotusten mukaista käyttäytymistä vahvistetaan koko koulun tasolla? Tätäkin muutosta täytyy johtaa.
ProKoulu-kokemuksia
ProKoulun¹ tausta-ajattelu pohjautuu tutkimusnäyttöön. Oma kokemukseni ProKoulusta on Lappeen koulusta vuosina 2013-2020. Nykyisessä koulussani Vuoksenniskalla ProKoulu on alkuvaiheessa.
Jos haluamme lapsen muuttavan käytöstään, on aikuisen muutettava omaa käytöstään. Toisin sanoen aikuiset luovat tilanteet sellaisiksi, jotka ohjaavat oppilaita vahvemmin toivottuun käyttäytymiseen.
Tukitoimet ProKoulussa koulun tasolla ovat
1. toivotun käyttäytymisen selkeää määrittelyä
2. toivotun käyttäytymisen opettamista
3. hyvän, ensisijaisesti onnistumisiin keskittyvän palautteen käyttöä sekä
4. välitöntä, käyttäytymiseen kohdentuvaa, säännöllistä ja reilua palautetta (Närhi, 2017)
Diaesitys: Luokanopettajan tuki työrauhan ylläpidossa (Vesa Närhi, Jyväskylän yliopisto).
Lappeen koulun kokemuksien pohjalta huomattiin, että ProKoulu yhtenäisti koulun kasvatuskäytänteitä ja vahvisti yhteistä kasvatusosaamista. Jo ensimmäisen ja varsinkin toisen vuoden jälkeen koulun yleinen työrauha lisääntyi ja kiusaaminen väheni. Myös aikuisten ja lasten yleisen hyvinvoinnin koettiin parantuneen.
¹ProKoulu on tutkimustietoon perustuva käyttäytymisen ongelmien ennaltaehkäisemiseen kehitetty koko koulun toimintamalli, jota on kehitetty Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoituksella Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston sekä Niilo Mäki Instituutin yhteistyönä. Toimintamallia on tutkittu ja kokeiltu Suomessa vuodesta 2013 alkaen yli kuudessakymmenessä koulussa (prokoulu.fi).
Kirjoittaja on Vuoksenniskan koulun johtava rehtori. Hän on toiminut luokanopettajana ja rehtorina yhteensä 34 vuotta.