Hylätystä supervahvaksi – lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden kuvauksia selviytymisestä

Marianne Erstan opinnäytetyön (2020) lähtökohtana oli se, että tutkimustieto laitosväkivallasta on vähäistä eikä sijoitettujen lasten hyvinvoinnista ole riittävästi tietoa. Lisäksi selviytymistä sijaishuollossa koetusta kaltoinkohtelusta ei ole tutkittu lähes ollenkaan.

Hänen opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden henkilöiden selviytymisestä sekä tavoitteena oli kuvata selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä heidän kokemuksiensa mukaan. Selviytymistä kuvattiin tutkimalla, mikä auttoi selviytymään sijaishuollon aikana, sijaishuollon jälkeen ja millaista tukea tarvitaan edelleen.

Siirry opinnäytetyöhön (theseus.fi)

THL: Lastensuojelun käsikirja

Lastensuojelun käsikirja on tarkoitettu alan ammattilaisille kehittämisen ja asiakastyön tueksi.

Lue lisää THL:n sivuilta!

Lastensuojelun alkuarvioinnin vaikutukset vanhempien näkökulmasta

Hietamäki, Johanna (2015). Jyväskylän yliopisto.

Siirry julkaisuun tästä:

Sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jääminen poliisin lastensuojeluviranomaiselle antaman virka-avun näkökulmasta

Isoniemi, Sami (2019). Vaasan yliopisto.

Siirry julkaisuun tästä:

Lastensuojelun asiakirjat vanhempien näkökulmasta

Vierula, Tarja (2017). Tampereen yliopisto.

Siirry julkaisuun tästä:

Sijoitettu lapsi koulussa

Materiaalia monialaiseen yhteistyöhön sijoitetun lapsen koulunkäynnin tueksi. Pesäpuu ry.

Siirry verkkokaupan sivuille tästä:

Väitöskirja sijaishuollossa kasvavien koulunkäynnistä ja hyvinvoinnista Ruotsissa (Skolfam)

Psykologi Rikard Tordön väitteli Linköpingissä sijaishuollossa asuvien koulunkäynnistä, koetusta hyvinvoinnista ja Skolfam-intervention vaikuttavuudesta Ruotsissa. 

Abstract

Children in out-of-home care (OHC) have higher risks for developing poorer health and school achievement, being subjected to more abuse experiences, as well as negative long-term outcomes related to occupational performance, socioeconomic status, addiction, and criminality. Research related to OHC children is fragmented and the effects of interventions are under-studied.

This thesis aimed to explore health, abuse, support, and preconditions for school among children in OHC and to assess changes after an intervention targeting foster children’s school performance.

Paper I compared OHC pupils in last year high school to non-OHC peers in a national survey with 5 839 pupils. The study showed that risks of abuse and poor mental health are evident for adolescents in out-of-home care. Also, results indicated a lower disclosure rate of sexual abuse, particularly to police or social services.

Paper II compared OHC pupils to peers in birth parent care by analyzing responses in four consecutive year surveys in a regional sample comprising 23 798 pupils in 8th-year compulsory and 2nd-year high school. Responses from the 311 pupils in OHC showed poorer outcomes than did birth-parent care peers in perceived satisfaction with social life and relations, trust to other persons in different relations, abuse experiences online, and sense of security in the school and at home. These results also applied when compared to a subset of pupils living with a single birth parent.

Paper III analyzed prospective test and questionnaire data of intelligence, adaptive behavior, mathematics, literacy skills, and psychosocial wellbeing from 856 children in foster care. Results revealed poorer preconditions for school performance of between 0.5 and 1.0 standard deviations below age-standardized norms. The analysis also provided results regarding different intelligence domains, where working memory showed the lowest scores while perceptual functioning were close to norms. Boys generally scored poorer than girls except in mathematics.

Paper IV explored the effects of a school-based intervention, Skolfam, on a subset of Paper III cohort (n= 475). Results showed improved skills in higher-order cognitive executive functions such as reading comprehension, sentence chains, mathematics, and intelligence. For less complex

Conclusion: The studies confirm that children in OHC have poorer mental health, are less satisfied with social life, have more adverse experiences both online and in real life and have poorer preconditions for school performance than do non-OHC peers. Importantly, Skolfam intervention can partially enhance preconditions for school performance. Further studies on longitudinal risk, with a design to identify specific protective factors, development of school-related competencies and ways to support OHC children in school are needed.

Siirry väitöskirjaan Linköping University -sivustolle tästä

Teemaan liittyviä tutkimuksia ja kirjallisuutta

Heino, Tarja & Oranen, Mikko (2012) Lastensuojelun asiakkaiden koulunkäynti – erityistäkö? Teoksessa Markku Jahnukainen (toim.) lasten erityishuolto ja –opetus Suomessa. Tampere/Tallinna: Osuuskunta Vastapaino ja Lastensuojelun keskusliitto. 217 – 247.

Lastensuojelulaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

Lapsen oikeuksien sopimus: https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/

Tilastoja: https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lastensuojelu